Katsaus Pohjoismaiseen korkeateknologiaan

Mitä teknologia merkitsee valtiolle? Kolmella sanalla ilmaistuna: kilpailukykyä, talouskasvua ja turvallisuutta. Pohjoismaiden näkökulmasta Ruotsi on ottanut johtoaseman korkeateknologiassa. Tämä fakta inspiroi minut tekemään käsillä olevan katsauksen – uskon, että Suomi voi hyötyä suuresti seuraamalla Ruotsin osoittamaa suuntaa korkeateknologian suhteen.

Lundin yliopisto – tulevaisuuden huipputieteen kehto.

Ruotsin Lundin yliopiston yhteyteen rakennetaan maailmanluokan tutkimuslaitteistoa. Vuonna 2016 valmistui alueelle Ruotsin suurin tutkimuslaiteinvestointi, MAX IV -synkrotroni, ja vuonna 2027 tulee samalle alueelle valmistumaan ESS, maailman voimakkain neutronisäteilylähde. Tarkastelen tässä kohdassa kunkin tutkimuslaitteen toimintaa, käyttökohteita, hintaa ja yhteiskunnallista merkitystä analyyttisesti.

Aluksi on varmastikin hyvä vastata kysymykseen: ”mikä on synkrotroni?”. Lyhyesti sanottuna: se on hiukkaskiihdytin joka kiihdyttää elektroneja lähes valonnopeuteen, ja muuttamalla näiden elektronien liikerataa magneettikentillä, tuottaa erittäin voimakasta sähkömagneettista säteilyä. Tämä säteily on yleensä keskittynyt infrapuna–röntgensädespektrien alueelle. Usein synkrotronia havainnollistetaan arkikielellä siten, että sen voi käsittää ikään kuin tehokkaaksi mikroskoopiksi, joka mahdollistaa edistyneen materiaalitutkimuksen. Se löytää käyttökohteita laajasti esimerkiksi lääketieteessä, teknologiassa, biologiassa, maataloustieteessä, teollisuudessa ja kulttuuritieteissä.

Ruotsin MAX IV on yksi maailman kirkkaimmista synkrotronisäteilylähteistä. Sen rakennuskustannus oli, inflaatio vuoden 2016 mukaan laskettuna, noin 650 miljoonaa euroa. Se työllistää noin 300 ihmistä, ja sillä on käyttäjiä vuodessa noin 1900[1]. Onko investoiminen näin kalliisiin huipputeknisiin laitteisiin kannattavaa? Lyhyellä aikavälillä katsottuna investointi on tietysti raskas – korkean rakennuskustannuksen lisäksi, MAX IV:n vuosittaiset käyttökustannukset ovat noin 55 miljoonaa euroa[2]. Pitkällä aikavälillä sen tuotot kuitenkin ylittävät kustannukset, vaikkakin tuottojen tarkkaa määrää on mahdotonta laskea. Tuotot syntyvät välillisesti näin: maailmanluokan laitteisto mahdollistaa edistyneen tutkimuksen useilla tieteen aloilla → tieteellinen tieto löytää sovellutuksia teknologiasta ja teollisuudesta → syntyy runsaasti uusia työpaikkoja, innovaatioita ja kehitystä useilla teollisuuden ja markkinoiden sektoreilla.

Toinen valtava tutkimuslaiteinvestointi, ESS (European Spallation Source), on Ruotsin yhteistyössä 13 EU-maan kanssa toteuttama projekti. Sen on määrä valmistua vuonna 2027. ESS jakautuu karkeasti ajateltuna kahteen osaan: siinä on lineaarinen protoneja kiihdyttävä hiukkaskiihdytin, ja volframista valmistettu massiivisen kokoinen maalikiekko, johon protonit törmäytetään. Törmätessään maalikiekkoon, protonit pirstovat volframiytimiä siten, että niistä sinkoutuu suuri määrä korkeaenergisiä neutroneja. Tästä prosessista juontuu laitteen nimessä oleva termi ”spallaatio”. Vapautuneet neutronit hidastetaan ja ohjataan sitten erilaisiin tutkimusasemiin ja -instrumentteihin. Samoin kuin MAX IV:kin, ESS soveltuu loistavasti edistyneeseen materiaalitutkimukseen ja löytää käyttöä useilta tieteen aloilta.

Kun ESS valmistuu vuonna 2027, tulevat sen rakennuskustannukset kokonaisuudessaan olemaan 3,3 miljardia euroa. Kustannukset ovat tietysti jakautuneet projektin jäsenmaiden kesken ja EU toimii projektin suurimpana rahoittajana. Ruotsilla on kuitenkin johtava asema projektissa. Täyden toiminnan asteen laitos saavuttaa vuonna 2028, jolloin siellä tulee työskentelemään noin 500 ihmistä – ja vuosittaisia käyttäjiä, vierailijoita ja tutkijoita se tulee vetämään puoleensa noin 3000 vuodessa. Laitoksen ennakoidut käyttökustannukset ovat noin 140 miljoonaa euroa vuodessa.[3]

Ruotsin strategia korkeateknologisissa investoinneissa.

Nyt alamme siirtyä faktapohjaisen tiedon tukevalta alustalta tulkintojen tekemiseen – miksi Ruotsi on tehnyt useita jättiläismäisiä investointeja korkeatekniseen laitteistoon? Miksi tuo laitteisto on sijoitettu yhteen ja samaan paikkaan Lundin yliopistoalueelle?

Vastaan taas kolmella katkelmalla – (1.) pitkän tähtäimen ajattelu; (2.) keskitetty osaaminen; (3.) tiedon nopea siirtyvyys. Käytän näitä ajatuksia pohjapiirroksena tulevalle pohdinnalle, jolla pyrin sekä tulkitsemaan Ruotsin taloudellista toimintastrategiaa, että luomaan vertailevan pisteen kannattavalle toiminnalle Suomessakin:

(1.) Pitkän tähtäimen ajattelu korkeateknisissä tutkimuslaiteinvestoinneissa perustuu tietysti siihen, että investointien odotetaan tuottavan suurta taloudellista hyötyä tulevaisuudessa. Tämä edellyttää kuitenkin tietynasteista tilannetietoisuutta: on tunnettava sekä nykymaailmaa, että historiaa, jotta voidaan tehdä päätelmiä hyvistä tulevaisuutta koskettavista ratkaisuista (mihin kannattaa sijoittaa ja miksi?). Esimerkkinä käyttämäni Ruotsin tekemät investoinnit ovat selkeästi keskittyneet edistyneeseen materiaalitutkimukseen. Jos mietitään tämän tutkimuksen tulevaisuuteen luotaavia hyötyjä, niin keskeisiä ovat esimerkiksi korkean tason materiaalikehitys (kevyemmät, kestävämmät, ”älykkäämmät” materiaalit), energiateknologia (esim. akkujen kehitys), puolijohdeteknologia, kvanttitietokoneiden kehittäminen, farmaseutiikka, ja bio- ja nanoteknologia. Miltei kaikki mainitut kentät kytkeytyvät suoraan globaaliin valtavirtakehitykseen, jossa digitalisaatio ja vihreä siirtymä ovat tämän hetken keskeisimpiä linjoja.

(2.) Keskitetty osaaminen – mitä tämä tarkoittaa? Lundin yliopistoalueen voi nähdä muodostavan eräänlaisen tiedekulttuurin solmukohdan, jossa tutkijat ja asiantuntijat ympäripuolilta Eurooppaa ja maailmaa kokoontuvat työskentemään yhdessä. Maailmanluokan tutkimuslaitteisto vetää puoleensa maailmanluokan osaajia. Myös hankkeen poikkitieteellinen luonne korostuu: jos katsotaan sekä synkrotronin, että spallaatiolähteen käyttökohteita, niin huomataan, että niiden laajuus ulottuu fysikaalisista tieteistä aina humanistisiin tieteisiin asti. Tämä tarkoittaa lisääntyvää diskurssia eri tieteenalojen välillä – ja siten tehokkaampaa tiedon ja innovaatioiden kehitystä.

(3.) Tiedon nopea siirtyvyys – tämä kohta liittyy läheisesti edelliseen. Jos pohditaan vaihtoehtoista tilannetta, jossa MAX IV sijaitsee Lundissa ja ESS oltaisiin rakennettu vaikka Göteborgiin, olisi tiedon jakaminen näiden laitosten ja vastaavien yliopistojen kesken selkeästi hidastunut. Tällöin nimittäin tieto kulkisi miltei yksinomaan sähköisesti, kun taas nykyinen sijoittelu mahdollistaa sen, että asiantuntijat (ja opiskelijat!) pääsevät helpommin keskinäiseen keskusteluyhteyteen laitosten ja alojen välillä. Jälleen poikkitieteellisyyden merkitys korostuu.

Näin kirjoittaa Lundin yliopisto tutkimus- ja innovaatiopolitiikastaan:

“För att skapa starka forskningsmiljöer krävs betydande och långsiktiga satsningar. Den ökande fragmentiseringen av särskilt utpekade forskningsområden, som regeringen genomfört i de senaste forskningspolitiska propositionerna,riskerar att inte leda till excellens.”[4]

(“Vahvojen tutkimusympäristöjen luominen edellyttää merkittäviä ja pitkäjänteisiä panostuksia. Erityisesti nimettyjen tutkimusalueiden lisääntyvä pirstaloituminen, jota hallitus on toteuttanut viimeisimmissä tutkimuspoliittisissa selonteoissaan, uhkaa olla johtamatta huippuosaamiseen.”)

Pohjoismaisen korkeateknologian yleiskatsaus.

Tulevaa tarkastelua varten rajaan käsitteen ”korkeateknologia” koskettamaan tekoäly-, kyberturvallisuus-, puolijohde-, ja autonominen robotiikka -sektoreita. On huomattava, että korkeateknologia-käsitteen merkitys vaihtelee riippuen siitä, kuka käsitettä käyttää ja mihin maailmanaikaan sitä käytetään – esimerkiksi elektroniputki oli 1900-luvun alussa korkeateknologiaa, mutta enää nykyisin ei sitä ole. Käyttämäni rajaus on siis tässä tapauksessa vain suuntaa antava.

Tracxn.com -sivustolta (2025-2026) kerättyä tietoa käyttäen laadin alla olevan Pohjoismaiden (Suomi, Ruotsi, Norja) korkeateknologia-alan yritysten määrää ja rahoitusta käsittelevän taulukon[5]:

Rahoitettuja yrityksiä (kpl) ja niiden rahoitusmäärät (€)	Norja	Ruotsi	Suomi
Tekoäly	26 (259 milj.)	74 (1,89 mrd.)	38 (205 milj.)
Kyberturvallisuus	37 (315 milj.)	73 (408 milj.)	28 (73 milj.)
Puolijohteet	47 (602 milj.)	107 (539 milj.)	73 (978 milj.)
Autonominen robotiikka	10 (34 milj.)	7 (1,10 mrd.)	18 (54 milj.)*

*Kohdassa on käytetty eri tilastoa, kuin Ruotsin ja Norjan kohdalla (tracxn.com ei tarjonnut suoraan autonomiseen robotiikkaan liittyviä tilastoja Suomelle). Korvauksena lukuihin on yhteenlaskettu prosessiautomaatio- ja teollisuusrobottisektorien luvut.

Taulukossa ilmaistut rahoitusluvut ovat suurimmalta osin peräisin yksityiseltä sektorilta ja erinäisiltä sijoittajilta ympäri maailmaa. Taulukosta havaitaan, että käsiteltyjä korkeateknologia-alan yrityksiä on Suomessa rahoitettu yhteensä 1,31 miljardilla, Ruotsissa 3,94 miljardilla, ja Norjassa 1,21 miljardilla. Tarkempaa vertailua varten voidaan kokonaisrahoitusmäärät vielä suhteuttaa väkilukuihin – näin laskettuna luvut ovat vastaavasti: Suomi 233 €/asukas, Ruotsi 369 €/asukas, ja Norja 214 €/asukas.

Tämä karkea tilastotutkimus suorittaa uskoakseni ainakin kaksi asiaa: ensiksikin se vahvistaa jo aiemmin epäillyn Ruotsin aseman johtavana korkeateknologisena Pohjoismaana, ja toisekseen se osoittaa, että Suomella on vahva ote pohjoismaiseen korkeateknologian kehitykseen – mahdollisesti vahvempi, kuin Norjalla. (Lisäksi voidaan esimerkiksi huomata, että autonominen robotiikka muodostaa vielä suhteellisesti katsottuna pienen osan korkeateknologisista markkinoista. Uskon tämän sektorin kuitenkin kasvavan tulevaisuudessa, kun kehittyneemmät ohjausjärjestelmät ja tekoäly avaavat robotiikan yhä monimutkaisempiin tehtäviin.)

Tilasto on kuitenkin harhaanjohtava tiettyjen asioiden suhteen. Näistä keskeisimpänä nostaisin esille Suomen aseman kyberturvallisuuden kentällä – tämä saattaa nimittäin olla tulevaisuudessa yksi Suomen merkittävimpiä osaamisalueita. Kyberturvallisuudessa on tapahtumassa kvanttiloikka – hyvin kirjaimellisesti – sillä nykyaikaisen internetin toimivuuden mahdollistava salaustekniikka (kryptografia) tulee siirtymään lähitulevaisuudessa asteittain kvanttilaskentapohjalle[6], ja Suomi on maailmanlaajuisesti yksi kvanttitietokoneiden edelläkävijöistä (ks. esim. IQM, VTT). Toisaalta taulukko valehtelee siinä mielessä, että Norjan tekoäly- ja puolijohdeteollisuus ovat todellisuudessa suurempia sektoreita, kuin tilastoa vertaileva silmäys saattaa antaa ilmi.

Kokoavat ajatukset.

Mikä on se suunta, jota alussa mainitsin toivovani Suomen seuraavan? Rohkeus ja päättäväisyys investoinnissa. Pitkän tähtäimen ajattelu, osaamisen keskittäminen ja tiedon siirtymisen vahvistaminen innovaatiokeskuksien välillä. Ruotsi teki suuren strategisen liikkeen rakentaessaan kaksi huippuedistynyttä tutkimuslaitosta – ja nämä tulevat mitä varmimmin auttamaan tulevaisuudessa Ruotsin aseman vakiinnuttamisessa maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä valtiona. Kilpailu nojaa innovaatioihin, ja innovaatioita syntyy sitä enemmän, mitä paremmin tutkimuslaitteisto kykenee seuraamaan aikaansa.

Suomi on nykyisin eräänlainen kvanttiteknologian pioneeri – ehkä olisi aika tehdä rohkea peliliike sen suhteen? Sijoittaa resursseja kunnolla tieteen kehittämiseen, jotta sijoituksilla on mahdollisuus maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin pitkällä aikavälillä? Luoda Suomeen oma huipputieteen keskus – ja lisätä yhteistyötä ja verkottuneisuutta muiden Pohjoismaiden, EU:n ja koko maailman kanssa siten, että jokaiselta löytyy oma selkeä vahvuusalueensa?

Lähteet:

[1] Lundin yliopisto, MAX IV: https://www.lunduniversity.lu.se/research-and-innovation/research-infrastructures/max-iv#:~:text=Construction%20cost:%20approximately%20SEK%206%20billion.%20Opened,of%20users:%201900%20people%20per%20year%20(2024)

[2] MAX IV, Executive summary 2026: https://www.maxiv.lu.se/wp-content/plugins/sharepoint-plugin/ajax/downloadFile.php?site_id=MAXIV&version_series_id=57&repository_id=81e3f625-221b-4ac7-92b8-af77f8dad871

[3] Lundin yliopisto, ESS: https://www.lunduniversity.lu.se/research-and-innovation/research-infrastructures/ess

[4] Lundin yliopisto: Lunds universitets inspel till regeringens forsknings och innovationspolitik (s. 4): https://www.regeringen.se/contentassets/c9981cbd1c054e3fa1a2a917d3e22939/lunds-universitet.pdf

[6] Ks. esim. Eduskunta, Tulevaisuusvaliokunta: https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta/julkaisut/Sivut/kvanttiteknologian-tulevaisuus-ja-kvanttiturvallinen-internet.aspx

[5] Lähteet, taulukko (lainattu 26.1.2026):

AI Suomi: https://tracxn.com/d/artificial-intelligence/ai-startups-in-finland/__MuXnFnq77VH-PVh-nLfrg9aGVUkBfp7PVfu8esgZkOE

AI Ruotsi: https://tracxn.com/d/artificial-intelligence/ai-startups-in-sweden/__01JRmC9LtvuvCyW0YUK9aqNhX4JxgkDMJ76eiMgYwZM

AI Norja: https://tracxn.com/d/artificial-intelligence/ai-startups-in-norway/__jaijIz1_VAHEhqF9QSa1UraKkW1xa76EFero2d96j2E

Kyberturva Suomi: https://tracxn.com/d/explore/cybersecurity-startups-in-finland/__ef8-160yf9tAXpGDl9u_nIn3bMNzm7NqIeTQtB0e8Kg#about

Kyberturva Ruotsi: https://tracxn.com/d/explore/cybersecurity-startups-in-sweden/___5VqYm8uaMl7Y7dmnWoVR8Xc3vIx7idSgEpYrtLsSaA