Oktaedri
…Tai jos sokeudessani aiheutan oman tuhoni,
Niin olisitko niin hyvä, että iskisit
Hehkuvankuuman tammikeihään kirottuun näköni kenttään?
Ja puhkaisisit typerän katseeni
Seipäällä, jota ymmärtämättömyyteni
Tai ymmärryksenikään ei voisi todistuksessaan estää.
Sinulla on voima tehdä niin!
Nostat monet korkeimmille huipuille,
Iskien toiset maahan polvilleen makaamaan,
Ansaitusti tai ei;
Minun näkökulmastani katsottuna –
Joka on säälittävän apinan, joka yrittää toivottomana
Ymmärtää suurta suunnitelmaasi.
Miksi kaikki, minkä ei pitänyt mennä vikaan
Menikin vikaan?
Sinä olet tehnyt tämän!
Sinulla on ollut kaikki valta käsissäsi –
Silti olet alentanut minut tähän!
Etkö muka alene itse samalla,
Kun hurskauteni palkitset ivalla?
Olen kadottanut sen langan,
Langan, jonka pakotit minut etsimään:
Hyvä tahto –
Siinä vasta elämänsuunta ovimaton poljennalle!
Hyvä aikomus –
Siinä vasta resepti pettymykselle!
Hyvä pyrkimys –
Siinä vasta häpeän siemen!
Antaumus –
Siihen hukkuu.
Luottamus –
Sitä tulee katumaan.
Rakkaus –
Siihen kuolee.
Mutta minä haluan kuolla –
Juuri tuolla tavalla!
Hirttäisit minut rakkauteesi.
Tahdon tappaa itsekkyyteni
Yhteyden avulla:
Huomaatko, kuinka kaipaan sinua?
Sähköisyyttäsi ja kauneuttasi.
Minä elän sinua varten –
Tunturiloistoa,
Yötöntä yötä,
Ametistia,
Viimeistä
Kiillettä
Jalokiven
Fasettipinnalla
–
Hehkua koralleissa,
Aallonharjojen helmoissa,
Andromedan galaksisäihkynä
Aavan maailmankaikkeuden merissä!
Säkenöivää kauneutta –
Joka kumpuaa syvimmistä sielunsopeistamme!
Sitä eniten toivomaani,
Joka vain kasvaa kasvamistaan,
Kurottaen kohti aina korkeampia unelmia –
Kaksin käsin,
Jotka yrittävät molemmat
Tavoittaa saman ihanteen.
English translation:
Octahedron
…Or if, in my blindness, I bring about my own destruction,
Then would you be so kind as to drive
A glowing-hot oak spear into the cursed field of my sight?
And pierce my foolish gaze
With a stake that neither my ignorance
Nor my understanding could, in its testimony, withstand.
You have the power to do so!
You raise many to the loftiest summits,
Casting others down to lie upon their knees,
Deservedly or not;
From my point of view—
That of a pitiful ape desperately striving
To comprehend your grand design.
Why did everything that was never meant to go wrong
Go wrong?
You have done this!
All power has rested in your hands—
Yet you have brought me down to this!
Do you not abase yourself as well,
When you reward my piety with mockery?
I have lost the thread,
The thread you compelled me to seek:
Goodwill—
What a compass for a life trampled into a doormat!
Good intentions—
What a recipe for disappointment!
Noble striving—
What fertile seed for shame!
Devotion—
One drowns in it.
Trust—
One will regret it.
Love—
One dies in it.
But I want to die—
In precisely that way!
Hang me in your love.
I long to kill my selfishness
Through communion:
Do you see how I yearn for you?
For your electricity and your beauty.
I live for you—
The splendor of the fells,
The midnight sunless night,
Amethyst,
The final
Glimmer
Upon the faceted surface
Of a gemstone
—
The glow within corals,
In the hems of breaking waves,
As the galactic radiance of Andromeda
Across the seas of the boundless universe!
A sparkling beauty—
That wells up from the deepest chambers of our souls!
The thing I desire above all,
That only continues to grow,
Reaching toward ever higher dreams—
With both hands,
Each of them striving
To grasp the very same ideal.
Vastaa