代受苦菩薩 真如海上人
(Daijuku Bosatsu Shinnyokai-Shonin)
Kuilun
Vankeja
Olemme
Jok’ikinen.
Onnellisimmat
Meistä ovat sokeita.
Ahneudestakaan
Pahetta
En
Enää
Löydä
–
Luonnonlaki
Sekin
On.
Miksi synnyin tähän
Portaaseen, tai
Elämänketjuun?
Olenko muka
Syömääni
Eläinlihaa
Ylempi?
Olenko
Edes
Idun
Veroinen?
Ansaitsenko
Väärinlahjoitetun
Ihmiskokemukseni?
Irtoaisinpa
Ruumiistani.
Leijona irvistää.
Sen silmistä kiiltää
Ilmeeni,
Se sama,
Kun tapoin
Villigasellin
Savanniaukealla
–
Pelonsekainen
Kohtaaminen
Jälkikäteen
Tutun
Sukulaisen
Lasittuneessa
Katseessa.
Syön kaarnaa
Mieluummin, kuin
Toistan kipuasi.
English translation:
Prisoners
Of the abyss
We are,
Every one of us.
The happiest
Among us are blind.
Not even greed
Can I
Any longer
Find
A vice in
—
It too
Is
A law of nature.
Why was I born upon this
Ladder, or
Chain of life?
Am I truly
Higher than
The flesh
I eat?
Am I
Even
Equal
To a seedling?
Do I deserve
This wrongly bestowed
Human experience?
If only I could
Leave
My body.
The lion grimaces.
Glinting from its eyes
Is my expression,
The same
As when I killed
The wild gazelle
On the savanna
—
A fearful
Encounter
In hindsight,
With a familiar
Relative
In the
Glazed
Gaze.
I eat bark
Rather than
Repeat your pain.
Vastaa